Osallistuin mielenkiintoiseen Tulevaisuuden verkkoympäristöt –seminaariin eilen Hämeenlinnan Raatihuoneella. Vaikka aihe ja esiintyjät olivat hyviä, valitettavasti tekniikka, tai sen toimimattomuus, nousi välillä pääosaan. Seminaari ajettiin ACP:llä verkkoon ja siitä aiheutui muutamia ikäviä tilanteita. Huone oli täynnä sosiaalisen median tehokäyttäjiä ja langattoman verkon kaista ei yksinkertaisesti riittänyt videon pyörittämiseen. Ensimmäisiä asioita, joita minä opin verkkoseminaarin vetämisestä, oli kyllä langattoman verkon välttäminen hinnalla millä hyvänsä. Ajatellen seminaarin kutsuvieraita ja heidän taipumustaan räplätä lelujaan, olisi voinut olla hyvä sanoa jo tilaisuuden alussa, että läppärit ja kännykät pois verkkoa rasittamasta. Eilen se sanottiin aivan liian myöhään, kun ACP oli jo suorastaan torpedoinut Dicolen kilpailuesityksen.
Videon pyörittäminen ACP:ssa ei ole aina mutkatonta ja siksi pitäisikin olla se kuuluisa suunnitelma B. Keskiviikon Online ITK:n video-osuus (Frans Mäyrän puhe) oli myös sekä koneen kovalevyllä että verkkosivuilla siltä varalta, että ACP ei olisi toiminut halutulla tavalla. Näin olisimme voineet tarvittaessa antaa ihmisille linkin videoon, paikalla olijat olisivat voineet katsoa videon kovalevyltä tai verkosta, tilanteesta riippuen. Pohdin myös, että onko tämmöinen katastrofeihin varautuminen vain omaa neuroottisuuttani ja että pitääkö ohjelmiin ja järjestelmiin voida luottaa niin paljon, ettei tarvitse suunnitelma B:tä?
Minua harmitti myös Zipipopin Helenen puolesta, sillä hänen esityksensä oli ilmeisesti rikkoutunut ACP:n ladattaessa. Saman havaitsimme Kristianin kanssa, kun harjoittelimme keskiviikon Online-tilaisuutta varten. Kristian kokeili tallentaa esityksensä toiseen muotoon ja ongelma oli ratkaistu. Niin, me pidimme kenraaliharjoitukset. Ja sitä ennen minä testasin huoneen toimivuutta vähintään kymmenkunta kertaa. Neuroottista?
Kommentoin asiaa tuoreeltaan Facebookissa ja sain vastaukseksi muutaman osuvan kommentin:
” Onko kukaan koskaan saanut etäkokoussoftia toimimaan oikeasti? Siis niin, että kokouksesta ei osaa käytettäisi säätämiseen? Maksullisten softien odottaisi edes toimivan.
Vai olisiko jostain Skype + Google Wave -yhdistelmästä korvaamaan kaikki tällaiset…”
” Se mua jaksaakin ihmetyttää että vaikka kuinka viisaita dudeja olisi vetämässä esitystä millä tahansa teknisellä laitteella, että he eivät sitä testausta tee ennen esitystä. whoat why.”
Ei mikään ihme, että verkkokokousjärjestelmiä pidetään epäluotettavina ja suorastaan huonoina. Eilisessä tilaisuudessa oli monta sellaista henkilöä, joka näki ensimmäistä kertaa mainitun systeemin ja heidän ilmeensä kyllä kertoivat selvästi mitä mieltä he olivat asiasta.
Kollegoiden kanssa keskustelimme siitä, että nykyajan hektisessä menossa esiintyjät tekevät shownsa valmiiksi edellisenä iltana ja tuovat sen mukanaan muistitikulla vasta varsinaiseen esitykseen. ACP –isäntänä tai emäntänä siinä vaiheessa on vaikea tehdä muuta, kuin toivoa parasta. Siitä voisi olla apua, jos pystyisi ennalta infoamaan esiintyjiä, että mikä formaatti toimii parhaiten kussakin järjestelmässä. Kaikki tämä ennakkovalmistelu ja loputon varmistelu vaatii tietenkin aikaa. Sitä, mitä meillä tuntuu olevan vähiten nykypäivänä. Niinpä yksi jos toinenkin tunnollinen puurtaja puristaa lisää työaikaa illoista ja viikonlopuista. Se on hinta, jonka maksamme hyvästä omasta tunnosta ja rauhassa nukutuista öistä.
hpulkkinen
mervim
