Hämeen kesäyliopiston jokavuotinen suurponnistus on ohitse ja tunnelma toimistossa oli maanantaiaamuna huojentunut ja suorastaan rento. Jälleen kerran kuuden vakituisen työntekijän pieni organisaatio luotsasi lähemmäs 1600 hengen konferenssin kunnialla läpi. Viime hetken lisäjännitystä toivat tuhkapilvet Euroopan taivaalla ja satamassa kontissa jumissa olleet konferenssikansiot. Vaikka virallinen palaute on vielä keräämättä osallistujilta, uskaltanen arvioida, että valtaosa konferenssivieraista olivat tyytyväisiä tai peräti erittäin tyytyväisiä sekä järjestelyihin, että itse ohjelmaan.
Moni on kiitellyt mielenkiintoisista esityksistä ja puheenvuoroista, se on todella mukava kuulla, että ohjelman sisältö oli mieluista. Samalla kuitenkin vähän harmittaa, että itse ei ehtinyt yhtään kokonaista esitystä seuraamaan. Sama juttu kuin Sääksmäki Soi! -musiikkifestivaaleilla aikoinaan. Infotiskiltä sitä sitten höristeli korviaan, jotta kuulisi edes hieman rakastamaansa klassista musiikkia. Valkeakosken musiikkitapahtumassa vastuualueeni oli onneksi sen verran rajattu, että ehdin muutamalle keikalle kassapohjien laskemisten välissä.
Kaikissa näissä tapahtumissa yhteistä on se koukuttava onnistumisen riemu, joka valtaa väsyneimmänkin järjestäjän mielen viimeisen ohjelmanumeron jälkeen. Kiitos siis kaikille tekijöille ja osallistujille valtavan hienosta konferenssista!
Innolla ITK2011 –konferenssia odottaen, uusia haasteita etsien, infotiskin takaa
Helena